Museossa tapahtuu

Museotoimintaa rakennustöiden keskellä

FM Samuel Fabrin
Kuvat: Sirkka Ojala


Suomen Tykistömuseon elämää värittävät kesällä alkaneet ja koko syksyn jatkuvat rakennustyöt. Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien museoiden yhdistymisestä johtuen koko perusnäyttely rakennetaan uudestaan.

Uuden näyttelyn käsikirjoitustyö sekä rakennustöiden suunnittelu ja valmistelu alkoivat jo syksyllä 2011. Kesän 2012 aikana aloitettiin varsinaiset rakennustyöt jo aikaisemmin tehtyjen koerakenteiden mukaisina. Paljon rakennetaan täysin uutta, mutta myös museoiden vanhoja rakenteita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Nekin kuitenkin kunnostetaan ja uudistetaan vastaamaan museon uutta ilmettä. Myös esimerkiksi valaistusta mietitään uudestaan. Lisäksi erilaiset säilytystilat on täytynyt järjestellä yhdistetyn museon tarpeita vastaaviksi.

Museo pidetään yleisölle avoinna myös rakennustöiden aikana, mikä luo omat haasteensa museotoiminnalle. Rakennustöissä edetään osastoittain, ja vanha näyttelymateriaali – kuvat, tekstit ja esineet – pyritään pitämään esillä hieman uudelleen sijoiteltuina mahdollisimman pitkään. Rakennusvaiheessakin kaikki aiemmin esillä ollut on siis pääosin museovieraiden nähtävillä.

Yhdistetty museo – yhdistetty näyttely

Kolmesta aselajista kertovassa näyttelyssä aselajien vaiheita kuljetetaan rinnakkain Suomen ja yleisen historian tapahtumiin sitoen. Aselajeja ei siis eroteta toisistaan esimerkiksi omiin kerroksiinsa. Toki jokaisella aselajilla on tulevassa museossa myös omia kokonaisuuksiaan. Kenraali Nenosen huone säilyy entisellään ja pioneerien suojelutoiminta ja viestiaselajin salaustoiminta saavat oman huoneensa. Tykkimiesten ei tarvitse olla huolissaan aselajinsa näkyvyydestä: kaikki aikaisempi tykistöön liittyvä tieto on muodossa tai toisessa nähtävillä myös jatkossa. Jo kokonsa puolesta tykit edustavat edelleen perusnäyttelyn näyttävintä esineistöä.

Uuden perusnäyttelyn ajallinen jaottelu noudattaa kerrosten osalta pääosin vanhaa näyttelyä: ensimmäisessä kerroksessa käsitellään aikaa keskiajalta itsenäisyytemme alkuaikoihin, toisessa kerroksessa 1920- ja 1930-lukuja sekä sotien aikaa ja kolmannessa sotien jälkeistä aikaa aina nykypäivään asti. Käsikirjoitustyöryhmään kuuluu edustaja jokaisesta aselajista, ja tulokset yhdistetään lopullisiksi näyttelyteksteiksi Tykistömuseolla.

Vaikka Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseo aloittaakin toimintansa vuoden 2013 alusta, kolmas kerros on silloin vielä rakennusvaiheessa. Kahdessa ensimmäisessäkin kerroksessa riittää kuitenkin nähtävää ja koettavaa. Perusnäyttelyn sisätilojen valmistuttua vuorossa on vielä tykkipihan uudelleenjärjestely, joka ajoittuu vuoden 2013 sulan maan aikaan.

 

Tykistömuseo toimii normaalisti

Yhdistetyn museon rakentamiseen liittyvät toimen vievät suuren osan museon työntekijöiden ajasta, mutta Tykistömuseon perinteinen toiminta jatkuu vuoden loppuun asti. Opastetut kierrokset jatkuvat, syyskuussa on korsulauluilta ja samassa kuussa alkavat myös syksyn yleisöluennot. Tykistömuseo on mukana myös Hämeenlinnan seudun koulujen museokerhohankkeessa, joka tuo koululaisia museoon lokakuussa.

(Kuvatekstit) 
Kuva 1. Museomestari Ilkka Vahtokari ja Eino Luototie työn touhussa.
Kuva 2. Tykistömuseon lippu hulmuaa salossa vuoden loppuun.
 
Kuva 3.
Kuuntelen kuuluuko, Iittalan Yhtenäiskoulun 8 B luokan oppilaat Tomi, Valtteri, Jenni ja Adi rakensivat Tykistömuseolla puhelinlinjan ja ottivat yhteyden virolaisella kenttäpuhelimella. Tapahtuma liittyi syksyllä 2011 Linnanniemen museoiden yhteiseen kouluille suunnattuun viestintäviikkoon.